Argon

Argon on alkuaine, jota löytyy muun muassa maan ilmakehästä. Se on yleinen jalokaasu, jota on olemassa 500 kertaa enemmän kuin alkuainetaulukon seuraavaa jalokaasua. Argon on myös kolmanneksi yleisin kaasu ilmassa, jota hengitämme päivittäin.

Argonia esiintyy runsaasti myös muilla planeetoilla. Merkuriuksen ilmakehä koostuu jopa 70-prosenttisesti argonista, jota voidaan verrata maan 0,93 prosentin pitoisuuteen. Argonin nimi tulee kreikan sanasta ”argos”, joka tarkoittaa hidasta tai laiskaa. Tämä johtuu siitä, ettei aine reagoi kemiallisesti juuri koskaan. Kaasun stabiilius tekee siitä hyvin käytettävän.

Ilman tuntematon osa

Jo 1700-luvun lopulla tutkijat uskoivat löytäneensä tavallisen ilman seasta aineen, jota alettiin myöhemmin kutsua argoniksi, mutta tämä voitiin todistaa vakuuttavasti vasta 100 vuotta myöhemmin. Aineen erottamiseksi ja tunnistamiseksi on olemassa kaksi erilaista tapaa. Ensin havaittiin, että kemiallisesti erotettu typpi oli kevyempää kuin ilmakehän typpi. Samalla löytyi uusia sävyjä ilman värispektristä. Molemmat ilmiöt johtuvat siitä, että argon on painavampaa kuin muut ilman kaasut.

Ensimmäinen jalokaasu

Argon on ensimmäinen löydetty jalokaasu. Kuten kaikilla jalokaasuilla, argonin elektronikuorella on kahdeksan elektronia. Atomit pyrkivät päästä tähän tilaan reagoimalla toisten atomeiden kanssa ja jakamalla elektroneja. Tämän vuoksi argon on niin stabiili. Argonia muodostuu mm. epästabiilin ja radioaktiivisen kaliumin hajotessa. Sitä voidaan sen vuoksi käyttää mineraalien ja kivien iän määritykseen ns. kalium-argon-määrityksellä.

Käyttöalueet

Argonia käytetään usein suojakaasuna, koska typpi on liian reaktiivista ja muut jalokaasut ovat liian kalliita. Argonia käytetään esimerkiksi hitsatessa suojaamaan materiaalia muilta ilmakehän kaasuilta, kuten hapelta, typeltä ja vesihöyryltä. Sitä käytetään suojakaasuna hehkulampuissa, ja se on tärkeä osa loistoputkia, joissa se luo sinistä valoa. Argonia käytetään energialampuissa ja myös elintarviketeollisuudessa, ennen kaikkea pakkauskaasuna. Koska argon syrjäyttää painavana kaasuna hapen ja kostean ilman, pakkaukset pitävät ruoan tuoreena pidempään. Samaa menetelmää käytetään säilöttäessä viiniä tynnyreissä. Sairaanhoidossa käytetään nestemäistä argonia mm. syöpäsolujen tuhoamiseen. Sinisellä argon-laserilla voidaan myös hitsata verisuonia, tuhota kasvaimia ja operoida silmiä.

Myrkytön, mutta silti vaarallinen

Argon on väritön, mauton ja hajuton jalokaasu. Se ei ole myrkyllistä, mutta ilmaa paljon painavampana se voi syrjäyttää hapen hengitysilmasta, joten tilassa, jossa on paljon argonia on olemassa tukehtumisvaara. Tämän ominaisuuden takia argonia käytetään joskus suhteellisen lempeään tapaan teurastaa kanoja.