Parasta pakkaukseen

Kauppa pakkaa parhaat herkkunsa suojakaasuun.

Suuren marketin ylpeys on monipuolinen liha- ja kalatiski. Siinä ovat parhaimmat ja tuoreimmat tuotteet hienosti esillä, eikö niin!

“Marketin parhaat osaajat todella näkevät koko päivän paljon vaivaa herkkutiskin rakentamisessa ja ylläpitämisessä, ja se onkin houkuttelevan näköinen”, sanoo helsinkiläisen K-Supermarket Postitalon kauppias Mikko Länsiluoto.

Tiskiin laitetaan vain parhaita ja tuoreimpia tuotteita, mutta ruoan laatu, jonka asiakas kotona saa lautaselleen ei ole näin yksinkertainen asia. 

 “Jos tuotetta joudutaan säilyttämään ennen valmistamista parikin päivää jääkaapissa, olisi parempi valita myymälässä suojakaasuun pakattu tuote. Ne ovat pakattaessa aivan yhtä tuoreita, ja ne säilyvät tuoreina selvästi tiskillä pakettiin kääräistyä palaa pitempään”, Länsiluoto sanoo.

Kello tikittää

Kuluttajan näkökulmasta elintarvikkeiden kauppa on houkutuksia, ideoita ja tarjouksia. Elintarvikeketjun eli tuottajien, teollisuuden ja kaupan näkökulmasta se on kamppailua aikaa vastaan. Kello alkaa tikittää heti, kun marja on poimittu maasta tai kala nostettu vedestä.

Kuljetuksilla, varastoinnilla ja pakkaamisella on valtava merkitys tuotteiden pitämisessä tuoreina ja turvallisina käyttäjälle asti.

Tuotteiden pakkaaminen suojakaasuun ruokakaupoissa on uusi ja voimakas trendi. Pakkauksiin laitetaan eniten lihaa ja kalaa kotikokeille, mutta myös valmiita ruokia, vihanneksia ja leivonnaisia.

Kaasuilla suojattuja herkkuja tulee elintarviketeollisuudelta, ja yhä enemmän tätä menetelmää käyttävät myös yksittäiset laatutietoiset kauppiaat, joilla on hyvä tieto juuri oman asiakaskuntansa mieliteoista. 

Suojakaasupakkauksiin laitetaan fileiden ja paistien lisäksi kauppiaiden omilla “salaisilla” resepteillä valmistettuja valmiita ruokia kysynnän mukaan hyvinkin pieniä määriä.

“Ainoa kriteeri on laatu. Näin saamme pakattuna tarjolle myös tuotteita, joita ei saa elintarviketehtailta, esimerkiksi tuoretta jauhelihaa kulmapaistista. Siinä on rasvaa alle viisi prosenttia.”

Taika tehdään takahuoneessa

Suurissa ruokakaupoissa usein palvelutiskien läheisyydessä on nopeasti liikkuva automaattiovi, jonka takana on asiakkailta salattu maailma, kaupan kylmät ja lämpimät varastot, tilat ja laitteet elintarvikkeiden käsittelylle ja tekniset tilat.

K-Supermarket Postitalossa takahuoneista yksi on varattu uudelle pakkauskoneelle. Sen lisäksi huoneessa on oikeastaan vain tietokone ja etikettitulostin. Huoneen ulkopuolella huomaamattomasti seinän vieressä on kaksi Linden kaasupulloa, joista putket johtavat pakkauskoneelle.

Mikko Länsiluoto sanoo, että suojakaasulaitteet hankittiin vasta tänä vuonna, ja jo nyt pakataan noin viisisataa annosta viikossa. Vuoden lopulla, jos maailma yhtään pysyy mallillaan, määrä on ainakin kolminkertainen.

Happi pitää lihan punaisena

Käytävän kaasupulloissa on kahta eri kaasuseosta. Happea ja hiilidioksidia sisältävää seosta käytetään punaisen lihan ja lohen suojaamiseen. Typen ja hiilidioksidin seoksella taas estetään muun muassa valmiiden ruokien huonontumisen.

“Elintarviketehtaat ja kaupat käyttävät samoja kaasuja. Kaupalle ne yleensä toimitetaan valmiina seoksina, mutta elintarviketeollisuus, missä volyymit ovat suuret, hankkii puhtaita kaasuja ja sekoittaa ne itse”, sanoo Linden asiakaspäällikkö Tommi Österberg.  Esimerkiksi K-Supermarket Postitalolle Linde toimittaa uudet pullot muutaman viikon välein.

“Nämä ovat samoja kaasuja, joita ilmassa on muutenkin. Niistä ei ole pienintäkään vaaraa pakkaajalle eikä pakkauksen avaajalle kotona”, Österberg sanoo.

Kaasujen tehtävänä on hidastaa tai jopa estää tuotteessa ja ilmassa luonnostaan olevien mikrobien lisääntyminen. Usein ilman happi lisää bakteerikasvua, ja siksi useimpien tuotteiden pakkaamiseen käytetään typpiseosta. Näissä tapauksissa kaasuseoksella huuhdellaan ilman happi mahdollisimman tarkasti pois pakkauksesta ennen sulkemista.

Punainen liha ja lohi puolestaan tarvitsevat happea säilyttääkseen tuoreuden ja houkuttelevan värinsä.

Kauppias Mikko Länsiluodon mukaan kaupan itse teettämät tutkimukset ovat näyttäneet, että myymälässä pakatussa jauhelihassa - ehkä kaikkein herkimmin pilaantuvassa tuotteessa - on vielä kahdeksan päivän kuluttua mikrobien määrä käytännössä samalla tasolla kuin pakkauspäivänä.

Teksti: Mika Hämäläinen

Kuvat: Pekka Kiirala