Rikkivedyn muodostumisen ehkäiseminen
Rikkivety haisee epämiellyttävälle ja on pieninäkin annoksina myrkyllistä. Rikkivetyä alkaa muodostua, kun veteen liuennut happi ja nitraatit on kulutettu ja jäljellä olevat sulfaatit alkavat hajota. Jos jätevesi johdetaan pitkiä, umpinaisia putkia pitkin, veden mikrobit ja kemialliset reaktiot ehtivät kuluttaa kaiken hapen vedestä. Tämä luo otolliset olosuhteet rikkivedyn muodostumiselle.
Kustannustehokkain tapa käsitellä rikkivedyn aiheuttamia ongelmia on ehkäistä rikkivedyn muodostuminen. Puhdasta happea lisäämällä veden happipitoisuus voidaan pitää riittävän korkeana. Samalla voidaan estää epämiellyttävien hajujen muodostuminen.
Aktiivilietemenetelmän tehostaminen
Biologisessa jätevedenpuhdistuksessa hyödynnetään mikrobiaalisia hajoamisprosesseja. Varsinaisesta hajottamisesta vastaavat useimmiten aerobiset bakteerit, jotka tarvitsevat happea pystyäkseen hajottamaan orgaanisia aineita.
Biologisen hajoamisen tarvitseman hapen saanti on perinteisesti varmistettu pintailmastimilla, erilaisilla pohjailmastimilla tai puhallinsyötöllä varustetuilla kalvoilmastimilla. Puhtaan hapen lisääminen ilman (jonka happipitoisuus on vain 21 %) sijasta 4,8-kertaistaa veden happipitoisuuden. Korkeampi happipitoisuus kaasun ja nesteen rajapinnassa tehostaa hapen liukenemista huomattavasti. Hapen lisäämistä käytetään laajalti biologisten vedenpuhdistamoiden kapasiteetin lisäämiseksi ja päivittäisten sekä kausittaisten kuormituspiikkien käsittelyn helpottamiseksi.
Alkalisten jätevesien neutralointi hiilidioksidillaHiilidioksidi on heikko happo, jota esiintyy vedessä luonnostaan, toisin kuin mineraalihappoja. Mineraalihapot voi näin ollen turvallisesti korvata hiilidioksidilla alkalisten jätevesien neutraloinnissa. Vahvojen happojen käyttö neutraloinnissa voi aiheuttaa äkillisiä pH:n muutoksia. Hiilidioksidia käytettäessä neutralointikäyrä on kuitenkin huomattavasti loivempi, jolloin pH:ta on helpompi säätää. Hiilidioksidin käyttö kasvattaa myös puhdistetun jäteveden puskurikapasiteettia.
